On vähän niinku loma ja rakastan valoja, kahviloita ja joulumarkkinoita suomessakin.
Näihin päiviin syöksyy jo kesäunelmatkin, kun on joulukortteja kaikilta kivoilta, porkkalaa ja glögiä, ihan vähän koulua kätkettynä lomahetkiin. Juodaan mustikkaglögiä ja mietitään ripareita, kun nyt niihin on vielä puoli vuotta ja edellisistä saman verran. Kaikki kääriytyy kultaan.
Pitäis vielä kirjoittaa essee ja toinen, portfolioida oma osaaminen kevättä varten ja lukea pari kirjaa. Väleissä on puurojuhlia ja kauneimpia, joulun kappaleita etukäteen siellä täällä. Aikaa tulvii ylenmäärin, ei ookaan yhtään kiire, toisin kun aina.
Hämmentää, kun tyypit saa lapsia ja elämät menee suuntiin, joita ei ois ennakoitu. Pystyisinkö mä sellaiseen ennakoimattomuuteen? Kuitenki haaveilen siitä, että mulla olisi taitoa suunnitella välivuosi, nähdä sille oikee hetki ja hyvät koordinaatit. En mä haluu olla aikuinen niin pian, jotain keinoja pysäyttää tää vauhti edes hetkeksi.
Viimeiset lahjat kääritään kultakuoreen tietysti aatonaattoiltana, kun on koko päivä säntäilty hankkimassa koiran leluja, pähkinöitä ja kirjoja. Jossain välissä mietin hämmentyneenä, missä tässä on tilaa yhdellekään jumalavauvalle syntyä, meidän arjen keskellä. Mutta kai sille, jossain nurkassa pieni seimi odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti