ajatuksia narsisseista

Joulu-tammikuu on täynnä rentoa loma-aikaa, joka samalla kerää pään päälle painostavia pilviä sumuksi asti. Vaikka käytännössä on vain aikaa, jona katsotaan turhimmat tosi-tv-sarjat ja vaelletaan koilliskaupungin luontokohteissa, iltaisin tarkkaillaan valoja naapurien ikkunoissa.

Joinakin päivinä pakotan itseni kirjastolle, avaan läppärin ja kirjoitan muutaman rivin, lainaan muutaman kirjan. Pelataan kivi-paperi-sakset kirjaston kolmannessa ja mä häviän ja se harmittaa, sillä siihen ripustettiin yllättävän paljon painoa. Tyhjä kalenteri pelottaa ja järisyttää mun elämäntajua. Kevät saisi jo alkaa kunnolla, elämä saisi palata raiteilleen, mutta pelkään että ne ei kuljekaan niin kuin ennen.

Odotan huhti-toukokuuta, pääsisäisaikaa ja harkkaviikkoja, koska vasta niihin on kiinnitetty sijainnit ja tarkat to dot niin kuin elämässä kuuluu. Kun narsissit kukkii, on kaikki taas selvää, lupaan lomaitselleni.




Ja maanantaina arki alkoi ja normaali palasi elämään. Istuin myöhäisiltapäivällä beevitosen violetilla sohvalla ja tajusin, kuinka onnellinen oon just siinä, kirkkokurssikiireen ja ärsyttävän helppojen analyysien, tekemättömien eksegetiikan esseiden ja lähettämättömien portfolioiden kanssa. Vaikka kaikki on kesken ja tuntuu, että hukun sääntöihin ja kysymyksiin, mä olen tässä, missä mun kuuluu. Keskiviikkona kaikki on yhtä hyvin ja vieläkin yhtä levällään.

projektei

Toivon, että alkavana vuonna esim

pelkään vähemmän.
sanon hyviin juttuihin useammin heti joo.
luen enemmän raamattua.
luen enemmän.
oon metsässä ja rannassa enemmän.
tuhoan vähemmän luotua.

ja lopulta näiden edellisten tuotteena
oon vielä enemmän onnellinen.

Eli lähinnä unelmoin, että oon enemmän mä ja hyvä ja vähemmän rikon mitään. En usko elämäprojekteihin, kun elämä ei ole mikään suoritussaavutus. Mutta talven murtumapisteessä kaikki vanha jää ja on ihan luonnollista (ja ainoastaan tässä kohtaa edes mahdollista) miettiä, mitä tulevina kuukausina tahtoo.

Toivon, että keksin välivuodelle mahdollisuuden ennen valmistumista (tai muun tyydyttävän ratkaisun ennen aikuisuutta ja auton hankkimista), kirjoitan, tutustun uusiin paikkoihin ja tyyppeihin ja rakastan enemmän kaikkia vanhoja. Toivon, että opin paljon huhti-toukokuussa, että kesä on loistava ja syksylle löytyy koordinaatit ja sisällöt. Että kaikki on hyvää.