sun hymystä mä voimaannun

Harkkaviikoissa kuplii ilo ja lämpö. On ollut kynttilähetkiä iltapäiväkerhossa, kadonneita karitsoita ja lammaspehmoja, hartauksia varkkakerhoille, ihmeelliset Jumalan lapset, kokouksia, saarnaa ja siunauksia. Paljon käteltyjä pappeja, retkiä kellariin pelottavassa hississä. Maailman helpointa sanoa lapsille, että musta tulee isona pappi ja siksi oon täällä. Lapset sanoi, että papit ei sitten käytä sellasia housuja, joista näkyy nilkat. Ja samalla, että tosta tulee varmaan hyvä.

Välissä vappu, parhaita päiviä. Maria Magdaleena, pitsapaloja, rakkaita tyyppejä, koirakulta, lakit Agricolalle ja Mantalle, ekat yhteiset hampparit, tuttuja violetteja, selfieitä auringonsäteissä ja sen laskiessa, kuplia lasissa ja iloisia harkkatarinoita. Maailmaan yhdessä rohkeina näin.

Yhtäkkinen kesä ilahduttaa kaikkialla. Kun voi iltaisin polkea lainapyörällä lahkeet liuhuen laiturille ja siellä ajatella tätä kaikkea, mikä mun käsillä on. Nää ajat menee nopeesti ja huomaamatta.

On ollut maailman söpöimmän maalaiskirkon messu, liturginen laulu ja maailman lempein kanttori. Onneksi kämppis oli poissa sinä lauantaina ennen liturgiaa, niin sain rauhassa lauleskella herran rauhaa iltapalaa syödessä. Eli myös messussa mä lauloin! On toimituskeskusteluja, saarnoja meissä asuvasta rakkaudesta ja pelipaitapuhetta. Hautajaisvaatekriisejä, retkiä maailman parhaalla lainapyörällä ja kaikkea hyvää.

Mummot sanoo hyviä asioita ja nää on listoja onnesta. Tätä mä haluun, ennen kaikkea tätä.