tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kun taivas maata koskettaa

En tiedä, mikä on haaveen ja tulevaisuuden raja.

Sivistyssanakirja; haave
      epärealistiselta tuntuva toive, unelma, haavekuva. esim. Salainen haave. Vuosien takainen haave. Nuoruuden haaveet. Voitonhaave. Haave paremmasta maailmasta. Suuri haaveeni oli päästä merille. Haave toteutuu, särkyy. Asia jäi haaveeksi. Vaipua haaveisiin. Olla, istua haaveissaan.

Enkä tiedä, miten siitä epärealistisuudesta erotaan ja miten maailmasta tulee parempi tai edes mun elämästä jotenkin enemmän mun. On paljon kysymyksiä, joista yhteenkään ei vastata, ellen itse kysy ääneen. Ja se on joskus vaikeaa.

Olen niin irrallani. Pyöräilen tässä uudessa paikassa, jossa pellot ja kerrostalot on molemmat kivoja. Sorsalammen pinnassa loistaa kirkkosalin valot, mä oon ihan hiljaa ja linnut tulee lähelle. Ja silloin mä tiedän tasan, mitä kaipaan. Tuulessa taivas koskettaa mua, mut jos linnut loittonee, samalla mun ajatukset sekoaa enkä osaa määritellä enää yhtään termiä. 

Mutta sunnuntai-iltana yksi ihana vastaakin, että " mut ihanaa, että sulla on tollanen unelma!". Mä nauran ja katson silmiin. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti